1. Systemaattinen valtion talouden tasapainottaminen tällä vuosikymmenellä on haastavin tehtävä. Tasapainottaminen saadaan aikaiseksi jatkuvalla kehittämisellä ja etuuksien vähentämisillä, tukien vähentämisillä ja veroratkaisuilla. Valtion ja kuntien työyhteisöjen jatkuvalla kehittämisellä on suuri vaikutus-

2.Terveydenhuollon tietojärjestelmät toimiviksi ja lähipalvelut arjessa toimiviksi. Tietojärjestelmien uudistaminen ja yhteensovittamien käytännön tarpeisiin on ihan keskeistä. Lähipalvelujen kehittämisen aika on nyt, siinä valtiollakin on keskeinen rooli.

3. Koulutuksen perustekijöiden parantaminen. Peruskoulutuksen oppimisympäristö tulee olla kaikille soveltuva. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen tulee olla tavoitteellista. Noin puolet kansakunnan ikäluokista on tämän koulutuksen piirissä. Korkeakoulutus ja yliopistokoulutustavoite on puolet ikäluokasta. Koko ajan on kartoitettava yhteiskunnan suuntautumistarvetta jotta koulutusalat vastaisivat työelämän kysyntään.

4. Energiataloudessa Suomesta suurvalta tuulen ja vedyn voimalla. Energiassa sähkö, öljy ja biopolttoaineet ovat keskeisiä. Sähkössä on saatu omavaraisuus hämmästyttävästi vuoden aikana, kun tuotantokapasiteetti on kasvanut yli 4000 MW (tuuli ja ydinvoima). Kantaverkon vahvistamisessa on kova urakka. Verkon pullonkaulaa helpottaa paikalliset lisäkulutuspaikat. Vety on erittäin lupaava Suomen kannalta myös sähkön kulutuksen ja tuotannon tasaajana.

5-Tutkimukseen ja tuotekehitykseen nykyistä voimallisempi panostaminen yhteisvoimin yritysten, tutkimuslaitosten, yliopistojen, valtion ja korkeakoulujen kanssa.

Valtion rooli ja panos on keskeisellä sijalla. Valtiolla on keskenen rooli perustutkimuksen rahoittajana. Toinen keskeinen asia on toimia tavoitteellisen lakien ja säädösten tuottajana.

6. Turvallisuus ja varmuusvarasto. Suomi on satsannut hämmästyttävän paljon puolustusturvallisuuteen. Uudet turvallisuussopimukset ovat lähes maalissa ja varusteluun on satsattu. Muutkin turvallisuusasiat tulee päivittää,